Rolling 40 v – Ritva Lindström

Ritva Lindström – tanssia 4-vuotiaasta

Ritva Lindström (o.s. Sysiaho) oli parinsa Toni Stoorin kanssa Rollingin ensimmäisiä kilpatanssipareja. He liittyivät seuraan perustamisvuonna 1981, kun Ritvan äiti Rauni valittiin seuran ensimmäiseksi puheen-johtajaksi. Ritva on aloittanut kilpatanssiharrastuksen jo 4-vuotiaana ja ensimmäiset kisat hän kisasi 6-vuotiaana. ”Hauskaa se oli, vaikkei menestystä tullutkaan!” kertoo Ritva lehtihaastattelussa. Ritva toimi Rollingissa vuoteen 1990, mutta tämän jälkeen tanssi on jatkunut toisella paikkakunnalla. 1990-luvun lopussa Ritva osallistui Rollingin bailatinokursseille ollessaan Vaasassa työn merkeissä.

Uunituoreen seuran ensimmäiset vuodet jättivät lukuisia mukavia muistoja myös Ritvalle. Ritva aloittaa kuvailemalla alkuvuosien kilpatanssiharjoituksia ja kisoja. ”Tanssiurani alussa oli haasteena, että tanssiparini lopettivat tanssimisen D-luokan jälkeen. Tanssin F-D -luokat läpi kolme kertaa ennen kuin sain parikseni Jyrki Sundmanin syksyllä 1984. Jyrkin kanssa tanssin kilpaurani loppuun. Me treenasimme ’präkässä` kerran viikossa, lisäksi oli yleisiä harjoituksia, joissa soi musiikki ja jokainen pari harjoitteli niitä asioita, mitkä olivat haastavia siinä hetkessä. Minä ja Jyrki kävimme oheistreeneissä jazztunneilla ja lenkillä. Lisäksi meillä oli venyttelyä. Välillä kokeiltiin balettia ja flamenkoa, jotta saimme uusia liikeratoja lihaksille.” Raukovaarat sekä Ketoset kävivät valmennusreissulla Vaasassa kerran kuussa. Myös Merja Satulehto antoi Vaasassa muutaman kerran tunteja. Seurassa oli kuitenkin paljon pareja, joten yksityistunteja oli tarjolla rajoitetusti. Ritva ja Jyrki matkasivatkin itse yksäreille Kokkolaan ja Ouluun. Lisäksi pari osallistui Telemarkin järjestämille leireille, sillä vielä tuolloin Rolling ei järjestänyt leirejä kotikaupungissaan.

”Kilpailuissa oli paljon pareja ja useita karsintakierroksia sekä esiinmarssi aina ennen loppukilpailua. Finaalikierroksen jälkeen tanssijat jäivät lattialle line-up:iin ja tuomarit näyttivät numero-tauluilla jokaiselle parille sijalukupisteet per tanssi.” Tuolloin ei järjestetty erikseen alueellisia tai valtakunnallisia kisoja ja kilpailuja oli muutoinkin nykyistä paljon vähemmän. Lisäksi joka kilpailussa oli kaikille luokat ja siksi niihin olikin hyvä lähteä yhteisellä bussilla, kun kaikki Rollingin parit kisasivat samoissa kilpailuissa. ”Usein matkaan jouduttiin lähteä aamuyöllä ja paluu venyi samoin yöhön. Kisapaikalla oltiin koko päivä, jotta kaikki ehtivät kisata oman luokkansa ja käydä sen jälkeen suihkussa.” Mieleenpainuvimmiksi kisoiksi Ritva luokittelee matkat Kemijärven kaamoskilpailuihin. ”Melkein joka vuosi oli kovat pakkaset ja ne aiheuttivat kisoihin kaikenlaisia kommelluksia. Esimerkkinä turkulaiset tanssijat, jotka olivat tulossa junalla, mutta juna jäätyi matkalle. Tämä aiheutti haastavia  aikataulumuutoksia kisoihin – pareja juoksutettiin lattialle ja pois.” Rollingin poppoo majoittui mökkikylässä ja se oli kaikille lapsille ja nuorille todella mieluisaa.

Myös Ritva muistelee seuran poikkeuksellisen vahvaa yhteishenkeä, kun he pyrkivät yhdessä jalkauttamaan uuden seuran. ”Seuratoiminta oli aivan mahtavaa. Esiinnyimme paljon Vaasassa eri tapahtumissa. Yhteistyö ja talkoot toimivat hyvin.” Ritva muistaa erilaiset yhteistyömuodot Vaasan kaupungin kanssa, esiintymiset ja talkootyöt vanhainkodeissa ja sairaaloissa sekä esiintymiset ravintoloiden eri tilaisuuksissa kuten pikkujouluissa ja häissä. ”Keräsimme seuralle rahaa mm. pesemällä Huutoniemen sairaalan ikkunoita. Muitakin hankkeita oli, mutta tuo on jäänyt parhaiten mieleen, koska se oli niin jännittävä paikka lukittuine ovineen.” Seura teki yhteistyötä eri yritysten kanssa ja vastineeksi yritykset kutsuttiin kevätnäytöksiin sekä tanssikilpailuihin. Lisätuloja hankittiin myös lajittelemalla mainoksia Vaasa Ikkunan väliin. Vaasan torin suuri lava oli jokakesäinen esiintymispaikka Rollingin tanssijoille. ”Rolling julkaisi myös omaa lehteä, jota jaettiin eri puolille Vaasaa riippuen siitä, missä kukin asui. Lehdessä oli mainoksia alkavista kursseista.” Seuran kolmivuotisen historian aikana jäsenmäärä kasvoikin vahvasti.

Ritvan mieleen ovat jääneet seuran kevätnäytökset ja niiden rakentaminen sekä näitä varten harjoittelu ja kenraaliharjoitukset. ”Meillä oli isoja kevätnäytöksiä, joita järjestettiin Kauppiksen suuressa salissa. Sinne rakennettiin hienot puitteet ja upeita koristeita. Tanssijoille loihdittiin Kuivasniemen Maijan luona upeita kampauksia, Vaasan vaateliikkeistä tuli vaatteet, joita esittelimme tanssien. Nuorison ja yleisen luokan parit esittelivät myös hääpukuja, mainostaen samalla seuran häävalssikursseja. Nämä olivat isoja tapahtumia, jotka toivat paljon katsojia ja loivat hyvää yhteishenkeä seuraan”, tuumaa Ritva. Seura osallistui samoin Sokoksen kevät- ja kesämalliston esittelyyn. ”Tanssimme Sokoksen vaatteet päällä korkealla lavalla ja parien haasteena oli varmistaa, etteivät tippuneet lavalta”, muistelee Ritva. Ritvakin muistaa discotanssiguru Jari Samulinin Vaasassa pitämän diskotanssikurssin vuonna 1984. ”Liikuntasali oli silloin aivan täynnä.” Rollingin tanssijat osallistuivat Vaasassa myös Sambakarnevaali -kisoihin kesällä 1987. ”Tanssimme pitkin katuja sambakulkueessa lattaripuvut päällä.”

Ritva osallistui parinsa kanssa ahkerasti kisoihin, mukaan lukien seuran yhteiset ulkomaankisamatkat. He olivat mukana Saksan Kielin matkalla kesällä 1986 sekä Sundsvallin Suomi-viikoilla syksyllä 1987. ”Kävimme myös Pärnussa ystävyyskaupungin matkalla tammikuussa 1989. Asuimme perheissä ja osallistuimme kilpailuihin. Voitimme oman Nuoriso B-luokkamme ja saimme palkinnoksi sukset. Emme jaksaneet kantaa niitä Suomeen, joten ilahdutimme sataman tullimiehiä lahjoittamalla sukset heille.” Ritva pääsi parinsa kanssa myös Telemarkin matkaan kisoihin Englannin Bognoriin ja Blackpooliin, Tukholmaan sekä Italian Cesenatikoon. Ritva muistelee parhaaksi kisasaavutuksekseen Englannissa 9. sija Juniori 2 -luokassa vakiotansseissa.  

Rolling järjesti historiansa ensimmäiset omat kisat 6.10.1984 Vaasan kauppaoppilaitoksella, jonka jälkeen kisoja järjestettiin vuosittain. ”Lattia oli iso ja luokat toimivat pukutiloina. Lisäksi meillä oli käytössä keittiö ja siellä oli tarjolla ruokaa. Edellisenä iltana meillä oli kisa-järjestelyiden ohella mm. perunankuorinta talkoot. Tämä jäi mieleen, koska siellä huumori kukki ja välillä oli haastavaa saada tähän hommaan tekijöitä.”

Oman aktiivisen kilpailu-uran loputtua vuonna 1990, Ritva ei suinkaan irtaantunut tanssista.  Hän on toiminut vuosia Turussa seura-valmentajana sekä valmennusvastaavana, myöhemmin myös paikallisen tanssiseuran varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Lisäksi Ritva on vetänyt vuosia bailatino-tunteja.  Tällä hetkellä hän ei valmenna, mutta käy aina silloin tällöin zumbassa.

Ritva on jatkanut äitinsä Raunin jalanjälkiä. Rauni toimi Rollingin ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1981-1986. Ritva kertoo, että Rollingin seuratoiminta näkyi vahvasti kotona: seuran mapit ja paperit ruokailupöydällä, lukuisat puhelut muiden johtokunnan jäsenten kanssa sekä palaverit lasten harjoitusten aikana. ”Meillä oli kotona vitsi, että ei puhelimeen kannata muiden vastata kuin äidin, että sille puhelu kuitenkin on”, naureskelee Ritva. Rauni nautti erityisesti kilpatanssista sekä soitettavasta musiikista. Hän tanssi itsekin miehensä kanssa, mutta lähinnä omaksi huvikseen. ”Äitini teki minulle tanssipukuja yhdessä tanssiparini äidin Ailin kanssa.” Rauni sai seuratoiminta-ajoiltaan lukuisia perhetuttuja, joista osa on vielä tänäänkin Ritvan tuttavia.

Ritvan mielestä Rollingissa oli parasta ihmiset ja yhteishenki, tanssimisen ilo ja mitä kaikkea sen ympärille seura keksikään sekä yhteiset bussimatkat.  ”Rolling on juniori- ja nuoruusiän paras asia ja siltä ajalta on upeat muistot. Rollingin aikana opin tekemään talkootöitä ja kaikkea mahdollista yhdessä muiden kanssa. Olimme tiivis yhteisö, jossa lapsetkin otettiin tekemiseen mukaan. Vaikka olen asunut monta vuotta Turun seudulla, seuraan silti Rollingin parien menestystä ja välillä seuran kuulumisia somen kautta.”