Tomas Ede – seuran ensimmäinen lavatanssiohjaaja
Tomas astui Rollingin riveihin kilpatanssin alkeisiin vuonna 1986 tavoitteenaan oppia tanssimaan. Nuorisotalolla pidetyissä kilpa-tanssiharjoituksissa Tomas viihtyi muutaman vuoden, parien välillä vaihtuessa. Jossain vaiheessa hän ohjasi pareineen lasten kilpatanssin alkeitakin. 1990-luvulle tultaessa Tomasia alettiin kosiskella lava-tanssikurssien vetäjäksi, koska seuralta puuttui ohjaaja. Ja niin Tomas jätti kilpatanssin ja siirtyi seuran lavatanssipuolelle, seuran ensimmäiseksi lavatanssiohjaajaksi. Tomas osallistui myös Rollingin johtokuntatyöskentelyyn lavatanssipuolen edustajana.
Lavatanssikurssien aloittaminen vaati seuralta omat ponnistuksensa. Tomas muistelee, kun hän yhdessä parin muun seuralaisen kanssa tekivät valtavasti töitä lavatanssikurssien mainostamiseksi ja harrastajien houkuttelemiseksi kursseille. Toiminta aloitettiin tyhjästä ja Tomas kertoo heidän laatineen mainoksia, joita he itse ripustelivat kerrostalojen rappukäytävien seinille. Työ tuotti kuitenkin pian tulosta ja pikkuhiljaa kurssilaisten määrä kasvoi.
Rollingin lavatanssipuolen tavoitteena oli luonnollisesti kasvattaa lavatanssiharrastajien määrää sekä kehittää edelleen lavatanssi-toimintaa. Vuosien saatossa seuran lavatanssikonsepti koki suuriakin muutoksia. Lavatanssijoiden lisääntyessä seura pyrki laajentamaan myös omaa lavatanssitarjontaansa. Seura lanseerasikin Saanko luvan-kurssit sekä avasi Rollingin tanssilinjan, mistä harrastajat saivat tarvittaessa lisätietoja seuran lavatansseista. Hääpareille, kaasoille ja bestmanneille suunnatut häävalssikurssit keräsivät paljon osallistujia. Lisäksi järjestettiin kuntotanssikursseja sekä erilaisia teemakursseja viikonloppuisin. Lavatanssitoiminta paisuikin vuosien myötä merkittäväksi kasvattaen seuran jäsenmäärää. Tomas kertoo ohjanneensa parhaimmillaan viittä eri ryhmää viikossa sekä opettaneensa 16 eri paritanssia. ”Muistan yhden kurssin aloituksen, kun lavatanssi-ilmoittautumisia otettiin vastaan Nuoriskalla. Ilmoittautuneita tuli noin sata ja ryhmä oli pakko jakaa kahtia.” Yleensä ryhmään otettiin 25 paria. Toimintakertomuksesta ilmenee, että vuonna 2005 Rollingin lavatanssikursseille osallistui kaikkiaan peräti 460 henkilöä. Seuran lavatanssitoiminta oli harrastuspohjaista, vaikka kilpailujakin järjestettiin.
Innokkaimmat lavatanssijat pitivät yhtä myös vapaa-ajalla. Lavatanssi-harrastajat eli Svengi-jengi tekivät 2000-luvun alussa viikoittaisten tanssituntien lisäksi yhdessä matkoja linja-autolla tanssilavoille eri puolille Pohjanmaata. Rolling markkinoi menestyksekkäästi kurssejaan, tästä esimerkkinä vuoden 2004 keväällä Tomaksen johdolla järjestetyt ilmaiset lavatanssit yhteistyössä ravintola Segelin kanssa.
Tomasin aloittaessa virallinen lavatanssiohjaajakoulutus puuttui. Pian SUSEL ja STUL alkoivat järjestää seuratanssiohjaajatutkintoja, jonka myös Tomas suoritti. Henkilökohtaisesti Tomakselle oli tärkeää jatkuva kehittyminen sekä uuden oppiminen. Hän kehittikin jatkuvasti omia tanssitaitojaan osallistumalla useimmiten itä-Suomessa pidetyille viikonloppukursseille. Juhani Tahvanainen kävi myös välillä Vaasassa opettamassa.
Tomasia kiehtoo lavatanssissa tanssien monipuolisuus, tanssi on vapaampaa eikä ole niin tarkkaan määriteltyä kuin esimerkiksi kilpatanssi. ”Tanssi on mukaansa tempaisevaa, sinä elät mukana tanssissa”, kuvaa Tomas. ”Musiikki on aina ollut tärkeä minulle. Tsemppasin paljon saadakseni tunneille aina hyvää musiikkia, minkä tahtiin tanssia.”
Lavatanssijat järjestivät vuonna 2006 Rollingin omalla salilla iltamat, jotka toimivat myös seuran 25-vuotisjuhlina ja uuden tanssisalin vihkiäistilaisuutena. Paikalle oli kutsuttu seuran nykyisten jäsenten lisäksi myös aikaisempien vuosien harrastajia aina seuran perustaja-jäseniä myöten. Tarjolla oli ruokaa ja juomaa, elävää musiikkia ja ohjelmassa puheita, valokuvakavalkadi menneiltä ajoilta, leikkimielisiä kilpailuja ja tietenkin tanssia. Juhlassa jaettiin myös kunniamerkit seuran puheenjohtajana toimineelle Helena Nurmikoskelle sekä Tomasille – Helenalle myönnetty Suomen Tanssiurheiluliiton pronssinen kunniamerkki sekä Tomasille myönnetty hopeinen kunniamerkki.
Noin 20 vuoden jälkeen Tomas lopetti lavatanssiohjauksen vuonna 2006. ”Aikansa kutakin”, hän toteaa. Tomas on ollut Rollingin kunniajäsen vuodesta 2009. Tanssi ei kuitenkaan ole jäänyt kokonaan elämästä, vaan Tomas on harrastanut argentiinalaista tangoa sekä salsaa, ilman tavoitteita, puhtaasti terveellisen liikunnan näkövinkkelistä.