Rolling 40 v – Anelma Lehto

Anelma Lehto – seuran rahastonhoitaja ja puheenjohtaja 1980-90 -luvun alussa

Anelman tytär Tuire aloitti kilpatanssin parinsa Jani Nurmisen kanssa vuonna 1983. Seuraavat kymmenen vuotta Anelma toimikin aktiivisena Rollingin puuha-naisena. Laskentatoimen ammattilaisena hän toimi ensin rahaston-hoitajana ja sen jälkeen vielä seuran puheenjohtajana noin seitsemän vuotta. Anelma on nähnyt Jukka Haapalaisen ja Helena Ahdin nuorina tanssijoina kilpa-lattialla. ”Kopioin ideoita Helenan tanssi-mekoista omalle tyttärelleni”, kertoo Anelma. Mikko Ahti tanssi puolestaan Tuiren kanssa samassa sarjassa. ”Lola Odusoga osallistui kerran Vaasan kisoihin”, muistelee Anelma.

”Tuohon aikaan seura oli aktiivinen ja yritteliäs – seura, missä oli hyvä yhteishenki ja missä kannustettiin heikoimpiakin.” Seura keskittyi kilpatanssiin, mutta seuran ohjelmassa oli toki muitakin tanssilajeja. Seurassa oli eniten lapsitanssijoita sekä jonkin verran nuorisoa, mutta seniorit puuttuivat. ”Kilpatanssi oli seuran ydin, discotanssissa kilpailtiin myös, mutta muut tanssit olivat harrastajapohjaisia. Tosin erilaisia tanssinäytöksiä ja esiintymisiä myytiin aktiivisesti.”

Rahastonhoitajan ja puheenjohtajan tehtävien ohella Anelma kiersi itsekin kisoja, toimi huoltajana, teki tytöille nutturoita sekä ompeli tanssipukuja sekä tyttärelleen että muille. ”Kerran Keminmaan kisoissa oululainen tanssija halusi ostaa Tuiren puvun päältä, mutta en tokikaan voinut tehdä kauppaa juuri silloin”, naureskelee Anelma.

Valmentajiin satsattiin paljon ja kilpatanssijoille järjestettiin säännöllisesti ammattivalmentajien ryhmä- ja yksityistunteja. Vaasassa kävivät opettamassa Salme ja Asko Raukonvaara, Heikki ja Vieno Ketonen, satunnaisesti Merja Satulehto, Juha ”Leevi” Leskinen ja brittivalmentajat Carol MacRaild ja Mark Parkin. Osa Rollingin pareista kävi myös Oulussa Michael Stylianosin tunneilla.

Rollingilla oli useita erilaisia varainhankintamuotoja talkoovoimin. ”Minimani sijaitsi tuohon aikaan Liisanlehdossa ja siellä olimme usein inventoimassa ja hinnoittelemassa. Muistan myös yhdet häät, joihin tilattiin Rollingin miehiä tanssittajiksi. Jopa oma mieheni meni näihin talkoisiin.” Paljon esiintymisiä tilattiin Waskiaan ja siellä Rolling piti kerran jopa discon. ”Meillä oli paljon tällaista hauskaa tekemistä.”

Seuran omia esiintymisiä järjestettiin kaupungintalolla. Seuran varsinainen ideanikkari Tuula Rintamäki ideoi erilaista ohjelmaa kaupungintalon esiintymisiin. Tuulan poika tanssi myös Rollingissa. ”Kaupungintalolle räätälöitiin erilaisia näytelmiä, jotka rakennettiin laulujen sanojen ympärille ja joihin tehtiin sopivat puvustukset.” Yksi Anelman mieleen jäänyt esiintyminen oli Vöyrillä, kun erään vaasalaisen kaupparatsun asiakkaat tulivat Espanjasta Vöyrille. ”Rolling esiintyi siellä, tanssien vieraille pasodoblea.”

Rolling pyrki olemaan jatkuvasti näkyvillä, mikä toi leipää seuralle. ”Puheenjohtaja Pentti Lybeck oli aktiivinen tässä.” Kerran Rollingista oli juttu valokuvan kera myös Vaasa-lehdessä. Rollingin ensimmäinen oma lehti julkaistiin keväällä ja seuraava syksyllä 1984. Lehden painatus hoitui pienin kustannuksin ja lehti oli periaatteessa puhdasta tuottoa mainosmyynteineen. ”Hoidimme lehden jakelun porukalla. Autot olivat lehtiä pullollaan ja kukin ajeli ja jakeli lehdet ympäri kaupunkia.” Mainoslaskutuksen ohella Anelma soitteli itsekin pienille yrityksille metsästäessään mainoksia. Lehteä painettiin muutama vuosi.

Anelma vei aktiivisesti Rollingin kilpatanssipareja Suomen ulkopuolelle. ”Pari kertaa kävimme Ruotsissa Sundsvallissa, yhden kerran Virossa sekä kerran Kielissä.” Sundsvallissa järjestettiin vuonna 1986 ensimmäisen kerran Suomi-viikot, mihin Rolling matkasi. Kisa-matkoillakin yritettiin kerätä rahaa – esimerkiksi Sundsvallin reissulla tanssijat esiintyivät Vaasanlaivoilla. ”Kielin matkan vuonna 1986 järjesti Heikki Salokangas ja sielläkin tanssijamme esiintyivät. Kiel oli Vaasan ystävyyskaupunki, jossa Rollingin matkaryhmälle oli järjestetty juhlavastaanotto. Rollingin tanssijat saivat paljon huomiota Kielissä, kun meitä oli bussilastillinen eli 50 ihmistä. Koko ryhmälle oli teetetty turkoosin värinen verryttelypuku matkaa varten.” Tähän Länsi-Saksassa järjestettyyn 10 päivän leiriin osallistui Rollingin ryhmän lisäksi 300 nuorta ympäri Saksaa.

Kerran Anelma vei noin kymmenkunta Rollingin tanssiparia laivalla Pärnuun kisoihin. Kilpailun tuomarit olivat Minskistä, Tallinnasta ja Moskovasta. ”Yllättäen minua pyydettiin toimimaan yhtenä kisa-tuomarina. No minähän en nikotellut, vaan ryhdyin työhön.” Kilpailun päättöjuhlassa banketissa keskusteltiin tulkin välityksellä. Kaupungin-johtaja piti puheen ja myös Anelmaa pyydettiin puhumaan. ”Marssin juhlayleisön eteen, pidin puheen, kiitin ja kutsuin vastavierailulle Vaasaan.” Tältä reissulta Anelma sai myös uuden perheystävän, jonka kanssa he pitivät yhteyttä vuosia.

Anelma muistelee nauraen ulkomaan-reissuja, mitä kaikkia kommelluksia voikaan tapahtua. ”Muistan ikuisesti yhden virolaisten matkan Vaasaan. Olin itse järjestänyt bussi-matkan ja hoitanut kaikki luvat kuntoon. Kesken työpäivän sain soiton rajalta ja kuulin, että virolaiset lapsi-tanssijat olikin laitettu laivalla Helsinkiin. Bussi oli toki tulossa, mutta jäänyt Vaalimaalle, koska luvat eivät olleet kunnossa. Ja lapset odottivat bussia Helsingin satamassa. Tuostapa soppa syntyi. Soitin sisäasianministeriöön ja poliisihallintoon saakka, että tarvittavat viranomaisluvat saatiin monien mutkien kautta järjestettyä.”

”Harrastimme myös hyväntekeväisyyttä tanssiharrastuksen ohessa”, kertoo Anelma. Tuohon aikaan paikallisen kenkäkaupan pojat tanssivat Rollingissa. ”Kerran toimme Virosta noin 50 ihmistä Vaasaan, mukaanlukien tanssijat ja perheenjäsenet. Lahjoitimme kaikille heille omat kengät ilmaiseksi. Keräsin hulluna myös vaatteita, jotka lahjoitimme edelleen näille vieraillemme.” Anelma muistaa myös, että seura lahjoitti jossain vaiheessa Pärnun kulttuuritoimistoon vanhan käytöstä poistuneen kopiokoneen.

Virolaiset tekivät pari vastavierailua bussilla Vaasaan. ”Elettiin Viron itsenäistymisen aikaa ja tällaisten matkojen järjestely puhelimitse oli haasteellista.”. Osa aikuispareista yöpyi Anelman luona, kun ryhmä osallistui Rollingin ja venäläisten leikkimieliseen tanssikilpailuun Nuorisotalolla. Vieraat osallistuivat seuran 10-vuotisjuhliin kaupungin-talolla ja illalliseen Ernstissä. Samassa yhteydessä järjestettiin myös lapsille kilpailu Isolahden koululla. ”Pari virolaista lapsiparia osallistui tähän. Koska heillä oli huonokuntoiset tanssivaatteet, Rolling lainasi heille omien parien vaatteita.”

Rolling vietti 10-vuotisjuhlaansa näyttävästi Ernstissä 10.5.1991. Järjestelyt olivat juhlavat ja ohjelmassa oli tanssiesityksiä sekä tietysti yleisölle tanssia. Juhlaan oli laadittu yhdessä juhlakroniikka, jonka esitti Rollingin silloiset aktiiviset puuhaihmiset, puheenjohtaja Anelma mukaan lukien. Anelma aloitti puheensa näillä sanoilla: ”Tänään 10.5.91 Vaasassa juhlitaan, kun Rollingin 10-vuotispäivää tanssitaan. Näin tuli vaasalaisten tietoisuuteen pieni, mutta sitä innokkampi kilpatanssia harrastava joukko. Kipuaminen ylöspäin tanssien ei käydä voi kädenkäänteessä leikiten, kun vielä liikkeelle lähdettiin pienin varoin, oli eteenpäin mentävä kuivin jaloin. Silti jo seurassa oli hyvää junioriainesta kasvamassa ja kun tanssiurheilun suosioon kasvuun uskottiin jo silloin, niin kilpatanssijoiden kasvattajat uurastivat ahkerasti illoin.”

Anelma oli kutsuttu kunniavieraana myös seuran 20-vuotisjuhlaan Nuorisotalolla vuonna 2001.

Tytär Tuire pärjäsi mukavasti kisa-reissuilla. Hän tanssi noin kuusi vuotta ja pääsi lapsisarjassa kerran mitalille Jyväskylässä ikäkausimestaruuskisoissa. Rollingin parit osallistuivat aktiivisesti Keminmaalla loppiaisena järjestettäviin vuosittaisiin kaamoskisoihin, missä heillä oli vakio-yöpymispaikat. Kerran kotiväki ihasteli tv:stä, kun Tuire esiintyikin yllättäen tv-uutisissa, missä näytettiin ote Keminmaan lapsisarjan kisoista.

”Muistelen Rollingin vuosia lämmöllä. Tytär tanssi seurassa ja koin, että seuratyö oli hauskaa tekemistä. Ulkomaanmatkat taas koin tavallaan eksoottisina ja ne herättivät uteliaisuuteni. Päällimmäisenä on muisto, että meillä oli hauskaa!” päättää Anelma. Hän on seurannut aktiivisesti Rollingin kilpatanssiparien menestystä sekä istuu aina katsomossa Rollingin järjestämissä kisoissa, mikäli vaan on paikan päällä.