Leena Myllyniemi – monivuotinen seura-aktiivi – mukana jo Rollingin perustamisessa
Leena oli 17-vuotias kilpatanssija, kun Rolling perustettiin. ”Olen yksi viidestä parista – tai paremminkin puolikas paria, jotka olivat mukana seuran perustamisessa”, aloittaa Leena. Leenalla on monipuolinen ura tanssiurheiluseurassamme, sillä hän jättäytyi pois seuratoiminnasta vasta pari vuotta sitten. Seuratoimintaa kertyi parikymmentä vuotta, joskin Leena oli välillä nelisentoista vuotta poissa tästä.
Leenalla oli takanaan muutama vuosi tanssiharrastusta kahden eri parin kanssa ennen Rollingia. ”Alunperin hurahdin tanssin maailmaan luokkakaverini Leena Savolaisen kautta. Kävin kilpatanssin ”grand old man” Veikko ”Vekarias” Niemelän tanssikursseilla Nuorisotalolla. Merkittävän sykähdyksen tanssiharrastukseeni antoi vuonna 1978 Aira Samulinin Rytmikkäiden pitämä tanssikurssi Saturday Night Fever –leffaan liittyen. Opettajana toimi tuolloin Jari Samulin. Jari Samulin piti myöhemmin Rollingissakin discotanssikursseja. Hieman aikaisemmin olin lähtenyt mukaan kilpatanssin alkeiskurssille.”
Rollingin perustajien yhteinen intressi oli käynnistää seuratoiminta rivakasti. Myös Leena osallistui seuran perustamiskokoukseen, missä hänen äitinsä Liisa Kivelä valittiin seuran ensimmäiseksi rahaston-hoitajaksi. Tätä tehtävää Liisa hoiti parisen vuotta. ”Tunnelma perustamiskokouksessa oli innokas ja iloinen”, kuvailee Leena. ”Uuden seuran päämääränä oli viedä kilpatanssia eteenpäin, saada menestyviä kilpatanssijoita sekä toisaalta kasvattaa seuran jäsenmäärää ja tanssin harrastajia ylipäätään.”
Leena osallistui muiden seuralaisten tavoin aktiivisesti kaikkiin mahdollisiin talkoopuuhiin, mitä seurassa järjestettiin toiminnan alkaessa. ”Uusia harrastajia ja toisaalta tuloja saatiin esiintymällä erilaisissa tilaisuuksissa, mainostamalla uutta seuraa ahkerasti lehdissä sekä myöhemmin painamalla seuran omaa ilmaislehteä.” Toiminta oli monipuolista ja sitä oli paljon. ”Entisellä Kauppaoppi-laitoksella järjestetyt muotinäytökset yhteistyössä paikallisten liikkeiden, kuten Sokos ja Muotitalo Maija (nykyinen Aukia), olivat siihen aikaan suosittuja. Tanssiesityksiin tuli myös kivasti katsojia”, kertoo Leena.
”Rolling oli alkuvuosina lämminhenkinen seura, jossa oli paljon tanssipareja – lapsia, nuoria ja aikuisia – ja erityisen hyvä yhteishenki.” Leena kiittelee Kokkolan Cortea ja Oulun Telemark Teamiä kaikesta tuesta ja neuvoista, mitä seurat antoivat Rollingille uuden seuran toiminnan käynnistymisen vauhdittamiseksi. Tanssiparit iloitsivat erityisesti saamastaan laadukkaasta ammattivalmennuksesta. Rollingin säännöllinen ja systemaattinen valmennustoiminta alkoi vuonna 1983, kun seura nimitti Asko ja Salme Raukovaaran pää-valmentajiksi. ”Asko ja Salme olivat pidettyjä opettajia, Salme opettajamaisen rauhallinen opastaja ja Asko vauhdikas vakiotanssija. Muistan vieläkin, että hänen kanssaan arastelin varsinkin quickstepin tanssimista johtuen Askon vauhdikkuudesta ja pitkistä askeleista”, selittää Leena hymyillen. Leena muistaa myös hyvin, kuinka he menivät jännittyneinä mukaan ensimmäisen ulkomaisen valmentajan ryhmä-tunneille Telemarkin järjestämään valmennukseen, lattariguru Michael Stylianoksen tunneille Ouluun. ”Muutaman vuoden kuluttua valmentajiksi tulivat Heikki ja Vieno Ketonen, oli hienoa päästä moninkertaisten Suomen Mestareiden oppiin.”
Leena yllättää kertomalla, että hän on ollut seuramme ensimmäinen kilpailunjohtajatutkinnon suorittanut. ”Vuonna 1985 suoritin seuran ensimmäisen kilpailunjohtajatutkinnon. Tämän jälkeen saimme seuraan myös muita kilpailunjohtajia.” Leena ei käytännössä toiminut koskaan kilpailunjohtajana, mutta katsoo koulutuksesta olleen hyötyä myöhemmässä vaiheessa mm. tuloslaskijan tehtävissä.
Leena tietää omasta kokemuksestaan, että menestyksekkään seuratoiminnan takana on seuralaisten sitoutunut ja päämäärä-tietoinen vapaaehtoistyö. Myös Leenan vanhemmat olivat alussa vahvasti mukana seuran toiminnassa. Leena muistelee kiittäen seuran ensimmäistä puheenjohtajaa Rauni Sysiahoa sekä sihteeriä Pia Savolaista. Leenan mieleen on jäänyt myös Kristina Viemerö, joka oli ahkerasti seuratoiminnassa mukana, toimien kisojen huoltajana ja pukuompelijana sekä Satu Torsti (o.s. Kulla), joka toimi kilpailijoiden ohjaajana seuran alkuaikoina sekä harrasti tanssia eri ryhmissä monen vuoden ajan. ”Seurassa on toiminut monta tärkeää henkilöä vuosien mittaan”, lisää Leena.
Vuosina 1981-84 Leena kilpaili aktiivisesti Rollingin nimissä, mutta parinsa Vesa Laineen astuessa armeijan harmaisiin tanssiharrastus loppui. Pari ehti nousta C-luokkaan. Leena tanssi vielä hetken Vesan veljen kanssa, mutta tanssi tuli lopulta tiensä päähän. Aerobichuuma nosti päätään 1980-luvun alussa ja myös Rolling otti aerobicin ohjelmaansa. Leenakin kävi kerran viikossa aerobic-ryhmässä kilpatanssiharjoitusten vastapainoksi. Kilpatanssiharrastuksen loputtua Leena siirtyi discotanssiin ja tanssi Rollingin ryhmässä vuoden ajan, osallistuen myös kilpailuihin. Lisäksi Leena jatkoi vielä pari vuotta seurassa lasten ja nuorten kilpatanssiryhmien ohjaajana yhdessä Heidi Toivion (o.s. Mäkipää) kanssa. ”Kilpatanssissa oli tuolloin seuran alkuvaiheessa paljon lapsipareja ja meillä vanhemmilla pareilla oli oma nimikkolapsitanssipari, jota ohjasimme oman harjoittelun ohella.” Pikkuhiljaa Leena jättäytyi kuitenkin pois seuratoiminnasta keskittyen perheen perustamiseen.
”Vuonna 2000 palasin takaisin Rollingin riveihin ja liityin Eija Purasen pitämään bailatino-ryhmään. Eri ohjaajien pitämissä bailatino-ryhmissä tanssinkin vajaat 10 vuotta. Bailatinossa pidin erityisesti lattari-painotteisista tansseista, hyvästä rytmikkäästä musiikista sekä siitä, että mukana oli paljon kilpatanssikuvioita.” Leena kävi jossain vaiheessa myös Rollingin zumbatunneilla tyttärensä kanssa.
Vuonna 2004 Leenan jälkipolvi eli tytär Juulia tuli mukaan Rollingin kilpatanssin alkeisryhmään. Seuraavana vuonna hän aloitti kilpailemisen parinsa Vilin kanssa. Leena huomasi pikkuhiljaa sitoutuneensa yhä vahvemmin seuran toimintaan. Juulia tanssi kilpaa Rollingissa noin neljä vuotta, jonka jälkeen hän jatkoi toisessa seurassa. Hän eteni pareineen A-luokkaan sekä vakioissa että lattareissa. Juulia jätti kilpatanssilattiat yhdeksän vuoden jälkeen, keskittyen muunlaisiin tansseihin.
Parinkymmenen aktiivisen seuravuoden aikana Leena toimi tuloslaskijana, parikortistonhoitajana, jäsenrekisterin ylläpitäjänä, kilpailuilmoittautumisten vastaavana henkilönä sekä kilpailijoiden vastaanottajana kisoissa. Listaan lisätään vielä seuran johtokunnan varajäsenyys muutamana vuotena. Rolling on palkinnut Leenan ansiokkaasta seuratyöstä seuran kunniajäsenyydellä vuonna 2012.
Ajan saatossa kilpatanssi on kokenut suuriakin muutoksia. Leena muistaa, että kilpailuluokat olivat seuran alkuaikoina yleisissä sarjoissa melko suuria ja usein kisoissa oli karsinnat, semifinaali sekä finaali. Vuosien varrella kilpatanssiharrastajien määrä on vaihdellut suuresti kaikkialla. Myös Leenalla on lämpimiä muistoja Rollingissa vierähtäneistä vuosista. Hän pysyi seuran riveissä aina vuoteen 2019 saakka. Henkilökohtaisesti seuralla on ollut erittäin suuri merkitys Leenan elämässä, sen verran monta talkootuntia hän on seuran eteen uurastanut.
Kysyessäni, mikä Rollingissa oli parasta, vastaa Leena epäröimättä: ”Tanssi! Seurahenki, muut tanssijat ja toimihenkilöt, joista monista tuli ystäviä näihin päiviin saakka.” Mieleenpainuvimpana tapahtumana myös Leena mainitsee Rollingin järjestämät latinalaistanssien SM-kisat vuonna 2006, kaikki kisojen järjestelyyn liittyvät asiat sekä itse kisapäivän. Alkuvuosien kisareissut Kemijärven kaamostansseihin sisältävät myös arvokkaita muistoja Leenalle – yhteiset linja-automatkat, kisojen tunnelma ja pohjoisen maisemat, muiden parien kanssa vietetty yhteinen aika ja me-henki.
Leena iloitsee ylipäätään tanssin ja erityisesti kilpatanssin näkyvyyden parantumisesta viime vuosina. ”Kilpatanssi on ollut vieras laji monelle ja ehkä hieman väheksyttykin urheilulajina. Suurelle yleisölle kilpa-tanssi on tullut esille enemmän mm. Tanssii Tähtien kanssa –formaatin, Pro Am-kilpailuiden sekä aktiivisen seuratoiminnan myötä.”
”Rollingilla on ollut suuri merkitys omassa nuoruudessani ja uudelleen oman tyttären harrastuksen kautta. Sana Rolling herättää aina positiivista mielenkiintoa. Rolling on se oma seura”, kiteyttää Leena. Leena kertoo seuraavansa edelleenkin Rollingin tapahtumia ja parien kilpailusijoituksia. ”Odotan innolla pääseväni parketin laidalle katsomoon, kun tilanne taas sallii kisojen järjestämisen. Monien vuosien toimihenkilönä toimimisen jälkeen on juhlaa päästä katsomoon seuraamaan koko kilpailupäivää aamusta iltaan.”
Leena päättää haastattelun ”toivottamalla kaikille tanssin parissa oleville, olipa laji mikä tahansa, intoa harrastamiseen, mieleenpainuvia kokemuksia ja hyviä muistoja. Tanssin iloa!”