Rauni Sysiaho – Pia Savolainen – Liisa Kivelä – seuran ensimmäisiä johtokuntalaisia
Rauni Sysiaho, Pia Savolainen sekä Liisa Kivelä olivat Tanssiurheilu-seura Rolling ry:n avainhenkilöitä toiminnan käynnistämisessä sekä ensimmäisinä toimintavuosina. Seuran perusti 9.5.1981 äitienpäivänä 26 aktiivista tanssin ystävää, kilpatanssijoita sekä heidän vanhempiaan – Rauni, Pia ja Liisa mukaan lukien. Rauni valittiin seuran perustamis-kokouksessa ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, sillä hänellä oli seura-toiminnasta kokemusta jo aiemmin. Pia Savolainen valittiin puolestaan sihteeriksi sekä Liisa Kivelä seuran ensimmäiseksi rahastonhoitajaksi.
Näitä puuhanaisia yhdisti kilpatanssia harrastavat lapset, mutta Raunilla ja Pialla oli omaakin tanssikokemusta. Rauni oli miehensä Väinön kanssa innokas tanssija, joskin he tanssivat lähinnä omaksi ilokseen. Kilpatanssi ja -musiikki olivat kuitenkin sydäntä lähellä ja pariskunta tutustutti lapsensakin jo varhain tanssin maailmaan. Molemmat lapset päätyivät kilpatanssijoiksi, Timo muutamaksi vuodeksi ja Ritvalle tanssista tuli elämäntapa. Pia oli miehensä Raimon kanssa puolestaan tanssinut yhdessä jo pari kilpailuakin ja uuden seuran startatessa he liittyivät kilpatanssin alkeisryhmään.
Raunin tytär Ritva muistelee äidin olleen erittäin motivoitunut seuran puheenjohtajan roolissa. ”Äitini tykkäsi olla seuran puheenjohtaja, koska johtokunta oli täynnä tekijöitä, yhteistyö sujui ja toiminta oli monipuolista. Toiminnan organisointi ja palasten yhteensovittaminen oli haaste, josta äitini tykkäsi puheenjohtajan työssä. Lisäksi äitiäni kiehtoi ideoida uusia asioita, mitä ei tanssipiireissä oltu aiemmin tehty, kuten esimerkiksi miettiä uudenlaisia tapoja kerätä seuralle rahaa. Talkootöihin osallistuminen oli siihen aikaa ihan erilaista, mitä se on nykyään. Oliko kyse yksinkertaisesti siitä, että seurassamme oli aivan upea talkoohenki ja kaikki halusivat tehdä vapaaehtoistyötä seuran toiminnan eteen.”
Ritva jatkaa, että äidin toiminta puheenjohtajana näkyi kotona. ”Meillä oli ruokailuhuoneen pöytä täynnä seuran mappeja ja papereita sekä suunnitelmia. Muistan lukuisat puhelut, joita äidilläni oli iltaisin joko Pian tai muiden johtokunnan jäsenten kanssa. Lisäksi treenien aikana johtokuntalaiset pitivät palavereita meidän lasten harjoitellessa. Tuolloin ei vielä ollut tietokoneita, joten kaikki dokumentoitiin paperille. Aikamoista paperinpyörittelyä se olikin, siksi varmaan soittelivatkin niin paljon keskenään. Meillä oli kotona vitsi, että ei puhelimeen kannata muiden vastata kuin äidin, että sille puhelu kuitenkin on.” Puheen-johtajatyön lisäksi Rauno teki tyttärelleen tanssipukuja yhdessä tanssiparin äidin Ailin kanssa.
”Mieleenpainuvaa oli myös äidin tekemä yhteistyö Kokkolan Corten ja Oulun Telemarkin kanssa. Valmennusyhteistyön ohella seura sai paljon ideoita seuratoiminnan kehittämiseen ja kilpatanssin vahvistamiseen Vaasan alueella. Yhteistyön kautta meille muodostui läheisiä perhe-tuttuja, joista osa on vielä tänäkin päivänä minun tuttaviani.” Seura-yhteistyön kautta Rollingin parit saivat ensikosketuksen ulkomaalaisiin valmentajiin. Parit kävivät lattariguru Michael Stylianoksen tunneilla Oulussa. Vuonna 1985 Rolling sai ensimmäiset omat ulkomaalaiset valmentajat Vaasaan. 1980-luvun puolivälin jälkeen seuran pareja valmensi muutaman vuoden Carol MacRaild ja Mark Parkin Englannista. Pari suuntasi valmennusreissujaan Vaasaan noin 3 kuukauden välein.
Pian viisihenkiselle perheelle tanssi oli samoin yhteinen rakas harrastus. Sekä isä ja äiti sekä kaikki kolme sisarusta Lasse, Leena ja Mika, tanssivat kilpatanssia kukin useamman vuoden. Lasse muistelee näitä vuosia. ”Tanssi oli tenniksen ohella meidän perheen harrastus. Vanhemmat osallistuivat aktiivisesti toimintaan taustalla. Ylipäätään parien vanhemmat tekivät paljon tanssipariensa eteen, esimerkiksi ompelemalla asuja, järjestämällä esiintymisiä ja kisoja ja muutoinkin tukemalla harrastusta kaikin puolin.” Läheiset kuvaavat Piaa iloiseksi, auttavaiseksi ja lapsirakkaaksi ihmiseksi, jonka rakkaimmat harrastukset olivat tanssi, tennis ja ompelu. Käsistään taitavana Pia ompeli tanssipukuja sekä muitakin vaatteita. Puheenjohtaja Rauni ja sihteeri Pia olivat erinomainen kaksikko hoitamaan seuran asioita.
Seuran ensimmäisen rahastonhoitajan Liisan tytär Leena kertoo, että äidillä ei itsellään ollut tanssitaustaa. Liisa oli mukana toiminnassa tyttärensä kautta aina vuoteen 1984, jolloin Leena lopetteli kilpa-tanssiharrastustaan. Liisa oli taitava käsistään ja ompeli sekä lattari- että vakiopukuja tyttärelleen sekä muillekin tytöille. Taloudenhoitajan tehtävien ohella Liisa koordinoi sekä hoiti käytännön järjestelyt liittyen Raukovaarojen valmennuksiin, toimien muutoinkin viestinviejänä Telemarkin ja Corten kanssa. Myös Leenan molemmat vanhemmat olivat aktiivisesti mukana seuran toiminnassa, osallistumalla erilaisiin seuran järjestämiin talkoohankkeisiin.
Raunin, Pian ja Liisan lisäksi seurassa oli luonnollisesti lukuisa joukko muitakin aktiivisia toimijoita, joita ilman seuratoiminnan käynnistäminen ei olisi ollut mahdollista. Seuran ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat lisäksi Aino Laine (nyk. Norrgård), Auli Akkola, Viena Nylund, Päivikki Lepistö ja Lasse Savolainen. Syksyllä 1981 johtokuntaan nimettiin Keijo Nylund ja Rolf Stoor Aulin ja Lassen jättäytyessä pois. Seuran jäsenmäärän kasvaessa ja toiminnan laajentuessa mukaan liittyi uusia seuratoimijoita. Raunin ja Pian jatkaessa vuoden 1984 johtokuntaan tulivat Kristina Viemerö, Ritva Männistö, Anneli Tuohimäki ja Raili Arpiainen. 1980-luvulla Rollingin puuhaihmisiin kuuluivat myös Pentti Lybeck, Tuula Rintamäki, Emly Minkkinen, Anelma Lehto sekä Pirkko ja Reino Peltoharju. Unohtamatta tanssiryhmien vetäjiä, joilla oli samoin keskeinen rooli toiminnan ylläpitämisesssä. Alkuaikoina tanssiryhmien ohjaajina toimivat kilpatanssiparit Päivikki Lepistö ja Lasse Savolainen, Erja Kivimäki ja Keijo Nylund ja sekä Leena Kivelä ja Vesa Laine. 1980-luvun muita ohjaajia olivat Satu Kulla, Kristina Viemerö, Heidi Mäkipää, Tommi Mäkilä sekä Kirsi Lybeck. Lisäksi seurassa toimi monia muita avainhenkilöitä, huolehtien esimerkiksi seuran erilaisten esiintymisten koordinoinnista ja käytännön järjestelyistä.
Rollingin johtokunnan päätavoite oli laajentaa tanssiharrastusta Vaasassa. ”Haluamme tarjota vetävän vapaa-ajan viettomuodon jokaiselle tanssista kiinnostuneelle”, sanoo Rauni vuoden 1982 lehtihaastattelussa. ”Tanssiurheiluseura Rollingin päätehtävänä on luoda nuorille mahdollisimman suotuisat olosuhteet tavoitteidensa saavuttamiseksi.” Rauni tavoitteli myös tanssin saamista koulujen opetusohjelmiin. Hän kannusti erityisesti poikia kiinnostumaan tanssista urheilulajina. ”Kiinnostusta lajiin tulee taatusti lisää, jos tanssi saadaan suunnitelmien mukaan koulujen opetusohjelmaan.” Rauni ei unohtanut myöskään Vaasan kaksikielisyyttä, vaan korosti seuran toiminnan olevan avoin sekä suomen- että ruotsinkielisille harrastajille. Ruotsinkielensä ansiosta Rauni antoi paljon haastatteluita ruotsinkieliseen Vasabladetiin. ”Danssporten är en bra hobby som passar alla”, kirjoitti Vasabladet vuonna 1983.
Uusi seura vaati sitä luotsanneelta johtokunnalta paljon energiaa, aikaa sekä ennen kaikkea luovuutta sekä idearikkautta. Kullakin johtokunnan jäsenellä oli vahva talkoohenki ja luotto yhdessä tekemiseen. Rauni kuvailee uuden seuran alkuaikojen haasteita lehtihaastattelussa vuonna 1987. ”Toiminnassa oppia jouduttiin ottamaan kantapään kautta monenlaisissa järjestelykysymyksissä. Meillä oli hirveän hyvä yhteishenki. Porukka oli pieni ja tunti toisensa hyvin. Hyvä yhteen-kuuluvuus mahdollisti vaativatkin talkootyöt.” Pia puolestaan muisteli Rollingin 10-vuotislehdessä, miten haastavaa oli järjestää uudelle seuralle esimerkiksi harjoittelutilat. ”Kun Finlaysonilta vapautui tehdastiloja, saimme sieltä vanhan salin. Se kunnostettiin ja pestiin yhdessä. Siellä harjoiteltiin tyytyväisinä, vaikka ympäristö on sellainen kuin tehtaassa on.” Myös Pia kuvaa Rollingia ”tiiviiksi ja perhekeskeiseksi”.
Rauni toimi seuran puheenjohtajan roolissa vuoteen 1986, jonka jälkeen Pentti Lybeck otti ohjat käsiinsä. Tämän jälkeen Rauni oli edelleen mukana seuratoiminnassa muutaman vuoden osallistuen varsinkin kilpailumatkoihin sekä lavatanssikursseihin. Pia jatkoi tanssia aikuisten ryhmässä vuoteen 1995. Rollingin 40 vuoden historian aikana seurassa on toiminut valtava joukko tärkeitä ihmisiä, joita ilman seuratoimintaa ei olisi. Mutta seuran alkuvuosista saamme kiittää Raunia, Piaa, Liisaa, seuran ensimmäistä johtokuntaa sekä kaikkia muita vapaaehtoisia aktiivisia seuratoimijoita, jotka perustivat ja käynnistivät uuden tanssiseuratoiminnan Vaasaan.