Eija Puranen – Rollingin ensimmäinen tanssinopettaja
”Olen suorastaan yllättynyt, kun haluatte haastatella muakin tähän juhlavuotenne julkaisuun. Onpa kiva muistella ja kaivella 20 vuoden takaisia tapahtumia”, toteaa Eija, kun viestittelemme haastattelun tiimoilta. Eijan ensikosketus Rollingiin oli vuosina 1989-93, kun hänellä oli vaasalainen kilpatanssipari Niclas Pada. Pari harjoitteli vuoroin Kauhajoella ja vuoroin Vaasassa. Vaasan harjoitukset pidettiin Rollingin salivuorolla Ristinummella. Eija valmistui tanssinopettajaksi Oulun Konservatoriosta vuonna 1998. Syksyllä 1999 Eija pestattiin Rollingin ensimmäiseksi tanssinopettajaksi. Hän opetti kahden vuoden ajan pari kertaa viikossa kilpatanssi- sekä bailatinoryhmiä. ”Siitä taitaakin olla tasan 20 vuotta, kun lopetin työt Vaasassa muuttaessani Hämeenkyröön.”
”Sain rakkaasta harrastuksesta eli kilpatanssista itselleni ammatin, mikä tuntui valtavan hienolta asialta.” Eija aloitti itse kilpatanssin vasta 12-vuotiaana, mutta se vei samantien tytön mennessään. Kilpatanssia jatkui vuoteen 1997, kunnes ammattiin valmistuminen lähestyi ja oli aika päättää oma kilpatanssiura. ”Toki oma tanssiminen on jatkunut tämän jälkeenkin, mutta ei enää kilpatanssin parissa. Taisin kyllä silloin lopettamisen jälkeen sanoa, että palaan sitten takaisin kilpatanssi-parketeille seniori-ikäisenä. Silloin se tuntui valtavan kaukaiselta asialta ja seniori-sana jotenkin tosi vanhalta. No nyt sitä ollaan seniori-ikäinen kilpatanssin näkökulmasta ja kaiken lisäksi ilmeisesti vielä seniori 2 –ikäinen”, naureskelee Eija. Vielä hän ei ole kuitenkaan harkinnut paluuta kilpatanssiparketille. ”Tanssiparkettia on kulutettu näinä vuosi-kymmeninä varsin paljon, mutta enemmän kuitenkin lavatanssin parissa. Onneksi on monenlaisia tapoja tanssia. Kun yksi laji tulee omalla kohdalla tiensä päähän, niin useimmiten se tanssihalu ei kuitenkaan katoa ja löytyy joku uusi tapa ilmaista itseään tanssin avulla.”
Eija on toiminut Rollingissa pelkästään tanssinopettajan roolissa. ”Rolling ja Tanssiurheiluseura Casino olivat mulle niitä säännöllisen työn antajia valmistuttuani tanssinopettajaksi. Oli hieno haaste saada olla viemässä viikottaisen opetuksen myötä tanssijoiden kehitystä eteenpäin. Rolling halusi panostaa ammattiopetukseen ja kaiken tasoisten tanssijoiden kehittymiseen ja mahdollisuuteen harrastaa lajia palkkaamalla minut viikottaiseen opetukseen. Tämä oli silloin 20 vuotta sitten uusi asia, kun viikottaiset harrastusryhmät olivat lähinnä seuran omien ohjaajien varassa tai ihan ilman ohjausta. Valmentajat kävivät lähinnä Etelä-Suomesta noin kerran kuukaudessa opettamassa seuroissa ja muu aika treenattiin omin päin tai seuraohjaajien johdolla. Leikekirjastani löysin myös Pohjalaisessa julkaistun jutun siitä, kun kävin pitämässä Rollingissa bailatinokurssin, joka sitten jäi seuran viikottaiseen ohjelmistoon. Yksi mainos kantritanssikurssista löytyi myös syksyltä 1999.”
Eija muistelee bailatinon olleen suuressa suosiossa aikanaan ja harrastajia oli useita kymmeniä, iso sali täynnä, parhaimmillaan yli 50 tanssijaa. ”Kokosimme myös pienen innokkaan esiintyjäporukan näistä harrastajista ja kävimme esiintymässä mm. Paradise Lady Run –tapahtumassa ja Hela Lady 2000 –messujen risteilyllä Vaasan laivoilla. Nämä oli kyllä mukavia tapahtumia ja meillä oli hieno esiintyjäporukka, jonka kanssa viihdyin mainiosti. Näistä esiintymisistä on jäänyt hyviä ja hymyn suupielille tuovia muistoja. Lämpöisiä terveisiä jokaiselle bailatino -esiintyjäryhmässä mukana olleelle. Annan, Sinin ja Johannan ainakin muistan nimeltä.”
”Olin vastavalmistuneena tanssinopettajana innokas ja motivoitunut. Olen aina pitänyt erityisesti lasten kanssa toimimisesta ja juurikin heidän kanssaan olen ollut parhaimmillani. Muistan, miten hienoa oli saada käyttää heti opiskeluissa saamiaan taitoja muiden opettamiseen, vaikka näin vuosikymmenien jälkeen täytyy kyllä tunnustaa, että kokematonhan silloin vielä olin. Vuosien työn myötä se kokemus ja oma opettajuus vahvistuu ja pedagogiset taidot lisääntyvät. Nyt varmasti tekisin joitakin asioita toisin. Tärkeintä oli kuitenkin palava halu tehdä tanssinopettajana työtä ja auttaa tanssijoita kehittymään. Ja olin myös ylpeä siitä, että sain tehdä työtä omalla alueellani Pohjanmaalla ja auttaa alueen tanssijoita eteenpäin.” Eija jatkaa, että hän on aina ottanut saamansa palautteet vastaan ja pyrkinyt niiden mukaan kehittämään toimintaansa. ”Muistelen saaneeni hyvää palautetta bailatinotunneistani perustuen energiseen ja innostavaan opetustyyliini.”
Eija ei ole ollut 20 vuoteen juurikaan tekemisissä Rollingin kanssa, joskin hän on yleisellä tasolla seurannut vaasalaisten tanssiseurojen kuulumisia. ”Nyt kuitenkin sain kutsun tulla opettamaan Rollingiin lavatanssia juhlavuoden kunniaksi ja se tuntui hienolta. Sinne oli helppo tulla, kun seura on ennestään tuttu ja siellä oli vastassa lavatanssin parista tutut henkilöt.” Vaikka Eija on tehnyt tanssinopetusta vähemmän viime vuosina, koki hän tämän pyynnön olevan sellainen, mitä hän ei voinut vastustaa.
”Kiitos vielä kerran, että sain jakaa muistojani juhlavuotenne kunniaksi, arvostan suuresti tätä mahdollisuutta palata 20 vuoden takaisiin muistoihin. Rollingissa yhdessä vietetyt ajat tuovat kiitollisen mielen ja hymyn huulille. Toivottavasti tätä kautta menee terveiset kaikille niille tanssijoille, pienille ja isoille, joiden kanssa sain silloin tehdä työtä ja tanssia!”